Aurora Karamzin (1808-1902), syntyjään Stjernvall, oli kahden suomalaisen aatelissuvun jälkeläinen, joka nuoruudessaan niitti mainetta kauneudellaan ja hyvällä käytöksellään. Ihailijoita riitti niin Helsingin seurapiireissä kuin Pietarin hovissakin, missä Aurora Stjernvall oli keisarinnan hovineitinä.

Aurora Karamzin oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäisestä avioliitostaan (1836-1840) hovijahtimestari Paul Demidovin kanssa hänellä oli yksi lapsi, tuhlaajapoikana pidetty Paul (1839-86). Toinen, vuonna 1846 solmittu avioliitto eversti Andrei Karamzinin kanssa päättyi aviomiehen kuolemaan Krimin sodassa vuonna 1854.

Aurora Karamzilla oli 46-vuotiaana rikkaana leskenä mahdollisuus suhteellisen itsenäiseen elämään. Hän asui vuoroin Pietarissa, Träskändan kartanossa Espoossa ja Hakasalmen huvilassa Helsingissä. Hän ylläpiti Helsingissä omaa salokia sekä järjesti Hakasalmen huvilassa konsertteja ja amatööriteatteriesityksiä.

Karamzinilla oli läheiset kontaktit niin Helsingin kuin Pietarinkin yläluokkaan. Myös hallitsijaperheen jäsenet vierailivat hänen luonaan Helsingissä käydessään.

Helsingin Diakonissalaitoksen punatiilinen rakennusryhmä - päärakennus, kirkko ja nyt jo entinen sisarkoti - Alppikadulla Kalliossa rakennettiin laina- ja lahjoitusvaroin. Aurora Karamzinin iloitsi erityisesti siitä, että laitos sijaitsi sopivan kävelymatkan päässä Hakasalmen huvilasta.
Kuvat: Helsingin Diakonissalaitos 1890-luvulla ja vuonna 2015, HKM Finna.

Aurora Karamzin poika Paul Demidov kuoli 45-vuotiaana vuonna 1886 ja veli Emil Stjernvall-Walleen vuonna 1890.  Perhepiirin pienentyessä Diakonissalaitoksesta ja sen vanhoista työtovereista tuli hänelle entistä tärkeämpiä. Hän piti diakonissaveteraaneihin tiivistä yhteyttä ja kävi heidän kanssaan kävelemässä Töölönlahden rannoilla viikottain.

Aurora Karamzin elämäntyötä on muistettu Helsingissä nimittämällä hänen mukaansa mm. katuja, koulu, päiväkoti ja sairaala. 

Lue lisää

• Auroran huvila - Hakasalmen huvila
  (Helsingin kaupunginmuseo)

Toisen puolisonsa kuoleman jälkeen Aurora Karamzinin mielenkiinto alkoi suuntautua uskonnolliseen elämään ja hyväntekeväisyyteen. Hänet tunnettiin jo omana aikanaan - Zacharias Topeliuksen sanoin - Helsingin "hyvänä haltiattarena". Nykyään häntä kutsutaan pikemminkin yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi.

Aurora Karamzinin yhteiskunnallinen toiminta perustui kristillis-sosiaaliseen katsomukseen. Helsingin Naisyhdistys ylläpiti hänen kustannuksellaan naisten työtupia, "sopankeittolaitosta", lasten päiväkoteja sekä orpolastenkotia kouluineen. Kirjeenvaihtonsa perusteella hän oli erityisen kiinnostunut sairaanhoidosta.

Erityisesti Aurora Karamzin muistetaan Helsingin Diakonissalaitoksen perustajana. Sen esikuvia olivat venäläiset ja saksalaiset hospitaalit sekä varsinkin sairaanhoitoon ja kristillis-sosiaaliseen työhön erikoistunut Kaiserswerthin Diakonissalaitos Reininmaalla.

Helsingin Diakonissalaitos aloitti toimintansa nälkävuonna 1867. Sen ensimmäisissä toimitiloissa Linderien talossa Unioninkadulla hoidettiin lavantautia sairastaneita varattomia naisia ja heidän lapsiaan.

Vuodesta 1875 Diakonissalaitos toimi Katajanokalla vuoteen 1897, jolloin sen uusi sairaala, kirkko ja sisarkoti valmistuivat nykyiselle paikalleen Eläintarhaan, Kallion kaupunginosaan.

Katso

Lyhytdokumentti Diakonissalaitoksen historiasta
Diakonissalaitoksen tarina 1867-2007

Lue lisää

Diakonissalaitos - Rohkeasti ihmisarvon puolesta